Organisaatiokulttuuri resilienssin ja tilannetietoisuuden peruskivenä

Kulttuuri on monitahoinen ilmiö, jota viitoittavat muiden muassa kansalliset, etniset, uskonnolliset ja kielelliset sekä yhteisö- tai organisaatio tasot. Kuinka kulttuuriset tavat ja tottumukset saadaan toimimaan globaalissa maailmassa, miten organisaatiokulttuuri vaikuttaa yksilön resilienssiin - joustamiseen ja sopeutumiskykyyn - ja kuinka organisaatiokulttuurin merkitykseen suhtaudutaan puolustusvoimien eri joukoissa?

Viime kevättalvena menehtynyt alankomaalainen kulttuurintutkija Geert Hofstede esitti, että yksilön toimintaa ohjaavat kolmen tason tekijät. Ne ovat kaikille yhteinen, peritty ihmisluonto, opittu yhteisöllinen kulttuuri sekä opittu ja peritty persoona.

Ihmisen perityn ja opitun käyttäytymisen ansiosta joukon osana toimiessaan syntyy vääjäämättä riippuvuussuhteita, normeja ja oletuksia, joiden mukaisesti yksilön tulee kyetä käyttäytymään voidakseen toimia joukon jäsenenä. Jälkimmäiset voivat lisäksi sisältää useita alatasoja. Kaikkinensa kulttuurissa on kuitenkin Hofsteden mukaan kyse joukkokohtaisesta mielen ohjelmoinnista, identifikaatiosta, joka erottaa yhteisön jäsenet toisista. Leimallista on organisaatiokulttuurin sosiaalinen rakenne, historiaperu ja osien tuottama synergia. Tekijät ilmenevät sekä arjen valinnoissa, toiminnoissa että rituaaleissa ja symboleissa.

Hofstede kuvaa kulttuurin rakentumisen sipulimalliseksi. Siinä kulttuuri jakautuu sipulin kuoren tavoin neljään eri tasoon, jotka jakautuvat pintatekijöistä syvimpiin, arvoihin. Ydintason arvot ovat hyvän ja pahan kaltaisia oikeellisuuden valintoja. Pintatasot voidaan jakaa kolmia. Yhtäältä rituaalit viittaavat tiettyihin yhteisiin aktiviteetteihin tai tapoihin, jotka ylläpitävät ja kehittävät yhteisöllistä merkitystä. Toisena ovat sankarit, arvostetut roolimallit ja päällimmäisinä artefaktien, sanojen ja eleiden muodostamat symbolit. Käytäntöjä syvempien kulttuuristen merkitysten hahmottaminen edellyttää kuitenkin aina kulttuuriinsa sidoksissa olevien ihmisten tulkintojen ymmärtämistä.

Kun organisaatiokulttuuri polveutuu historiasta ja ihmisen perimästä, sen nopea muuttaminen on ylen työlästä.

Organisaatiokulttuuri ihmisen sopeutumisen ja joustamisen perustana

Johtamisen nelikentässä organisaatiokulttuurin merkityksen voisi arvioida kokoaan suurempana. On jokseenkin toivotonta ryhtyä manageeraamaan saati muodostamaan rakenteita, jollei johtajuus ole kunnossa. Ja se lepää organisaatiokulttuurin varassa. Globaalissa toimintaympäristössä, jossa asiantuntijaorganisaation kilpailuetu on kyvykkäässä henkilöstössä, rekrytoinnissa voittavat vain yksilöä ja vahvaa yhteisöllistä arvopohjaa kunnioittavat organisaatiot. Huolehditko omalta osaltasi siitä, että sosiaalisen media rinnalla tärkeimmät viestinviejät, viidakkorumpu ja puskaradio, toimivat eduksesi. Välitätkö sidosryhmistäsi, luotko turvallisuuden tunnetta edes sen vertaa, että vaikka vain parilla sanalla reagoisit saamaasi viestiin? Se, mitä sanot tai kirjoitat, on tärkeää - mutta vielä tärkeämpää se, mitä jätät sanomatta tai tuot esiin rivien välissä. Viestin vastaanottajan radiohiljaisuuden sisältämä ylenkatse tulee helposti tulkituksi, riittämättömyytenä, osaamattomuutena, alemmuudentuntona ja tulevaisuudenpelkona. Ei sellaisiin johtajalla ole varaa.